Seyrena Wayland

KUVA

Seyrena Christine Wayland
03.01.1778, fyysisesti 19-20-vuotias
B-level |Vampyyri |Night Class
Seksuaalisuus määrittelemätön, todennäköisimmin bi
Naimisissa Jean Crawfordin kanssa, tosin vain kulissimuotoisesti
Elementtinä metalli | magnetismi
- Pystyy käsittelemään erilaisia magneettikenttiä, esimerkiksi kohdistamaan suurta painetta jotakin henkilöä tai esinettä kohtaan luomalla vastakkaiset napaisuudet ja puristamalla niitä toisiaan vasten, jolloinka väliin jäävä tuntee paineen kaltaista napaisuuksien pyrkiessä erkanemaan toisistaan. Toisaalta luomalla samaa napaisuutta olevia magneettikenttiä kohde tuntee repeytyvänsä kahteen eri suuntaan voimien vetäessä toisiaan puoleensa. Tämän harjoittelulla Seyrena on onnistunut jopa hajottamaan heikompaa materiaalia.
-Seyrena on huomannut myös voivansa jonkin verran vaikuttaa maan vetovoimaan ja suurentaa sitä tai vähentää sitä. Kuitenkin vain pienillä alueilla, jolloin se ei vaikuta, kuin yhteen kohteeseen kerrallaan. Hän voi siis saada toisen tuntemaan olonsa hyvin raskaaksi, jopa vaipumaan vasten maata, koska tämä ei jaksa nostaa itseään ylös maan vetäessä häntä puoleensa voimakkaammin. Sama käy myös päinvastoin eli kohteen voi saada leijumaan ilmassa, kuin painottomassa tilassa. Hän voi tottakai kohdistaa myös voimiaan itseensä.
- Magnetismin avulla voi vetää esineitä puoleensa, eikä pelkästään metallisia vaan tarpeeksi suurella voimalla myös muunkinkaltaista materiaalia olevia. Tarpeeksi keskityttyään voi ehkäpä vetää jopa toista henkilöä puoleensa.

Luonne

Seyrena ei ole koskaan ollut mukava tai miellyttävä luonne, ei ainakaan niin kauan kuin hän jaksaa muistaa. Häntä ei todella kiinnosta miellyttääkään ketään tai olla mukava, sillä toisten tunteilla ei muutenkaan ole hänelle mitään väliä. Tämä käytös kantaa juurensa vain ja ainoastaan perimään ja seikkaan, että nainen on syntynyt hyvin korkeassa asemassa olevaan jalosukuisten perheeseen ja kasvatuksensa on ollut jokseenkin tiukkaa, lähes äärirajoille menevää ja hyvin rankkaan elämään valmentavaa. Esikoisena kaiken lisäksi hän on ottanut lähes elämäntyökseen olla se kaikista vaikutusvaltaisin, kenties uhkaavin ja hyvin korkean auktoriteetin omaava sisaruskatraan joukosta, sillä millä muulla tavalla hän säilyttäisi mahdollisuutensa päästä kenties jonakin päivänä isänsä paikalle Neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi ja edustamaan sukuaan. Hän omaa ajattelutavan, jonka mukaan pelottelemalla ja vaikuttamalla hyvin vaaralliselta pistää kenenkään hänelle vastaan hänellä on hyvin suuri mahdollisuus nousta erittäin korkealle ja säilyttää asemansa siellä aina loppuun saakka. Tunteilu ja suoranainen perseennuolenta on tehty alamaisen hommiin tähtääville henkilöille, eikä Seyrena aio koskaan tyytyä tehtävään kenenkään alamaisena. Kaikki keinonsa hän käyttää mielellään matkallaan ylimmälle paikalle, välittämättä oikeastaan yhtään, miten se saattaisi vaikuttaa johonkin toiseen. Seyrena osaa olla kylmänkin laskelmoiva ja omaa neuvokkaan taidon saada toisen tuntemaan, kuin tällä ei yksinkertaisesti olisi muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä naisen haluamalla tavalla. Yleensä täysiverinen ei ole törmännyt kovinkaan korkeaa itsetuntoa tai rohkeutta omaaviin henkilöihin, joten hänen on ollut helppoa saada toiset taipumaan tahtoonsa ja tekemään asioita puolestaan. Joskus tosin satunnaisesti hän on saanut kenties taivutella toista enemmänkin eikä tuo ole siltikään suostunut hänen halujensa mukaan toimimaan. Näissä tapauksissa Seyrena tuntee poikkeuksetta aina tarvetta eliminoida uhkansa lopullisesti eikä hänelle ole mikään ongelma suorittaa tehtävää edes itse. Useimmiten temppu tepsii myös niinkin hyvin, että loputkin epäröijistä lopulta suostuvat hänen ehtoihinsa eikä naisen tarvitse teurastaa koko joukkoa kenties tärkeitäkin henkilöitä.

Seyrenalla on hyvin suuri perhe ja naisella on montakin sisarusta. Hän on viettänyt näiden kanssa kohtalaisen määrän aikaa ja ehtinyt sopeutumaan kaikkiin. Siitä huolimatta hän ei pahemmin välitä kovinkaan paljoa muista kuin isästään, ja tästäkin vain siksi, että haluaa tämän valitsevan itsensä paikalleen, kun joskus väistyy edustamasta heidän sukuaan Neuvoston jäsenenä. Hän on jopa aina ajattelut senkin vaihtoehdon kohdalleen osuessa, että isä valitsee hänen sijastaan jonkun toisen lapsista - kenties ennemmin jonkun pojistaan, sillä vanhoilla vampyyrisuvuilla on taipumusta ajatella hyvinkin vanhoillisesti, ettei naisten kuuluisi olla korkeissa johtotehtävissä ja varsinkaan ylempänä miehiä. Seyrena on valmis jopa syrjäyttämään isänsä tai kenen tahansa veljistään, joka kenties on astunut tähän asemaan, paikaltaan ja pitämään huolen, etteivät nämä pääse häntä mitenkään estämään hänen aikeissaan. Nainen on ajatellut jopa voivansa tehdä lopullisia päätöksiä päästäkseen kaikkein ylimmäksi.
Kaikista suurimpana uhkana perheessä hän pitää ehkäpä nuorempaa veljeään Cedriciä, joka näyttää tulleen aivan yhtä läheiseksi heidän isänsä kanssa, kuin Seyrenakin. Tosin heidän isänsä kouliessa Cedricistä kunnon jäsentä Neuvostolle on Seyrena huomannut jääneensä kenties liiankin paljon sivuseikaksi, josta on isälle Neuvoston kokouksissa paljon hyötyä tämän pystyessä vaikuttamaan niin paljon muihin jäseniin ja siten saamaan omaa kantaansa asioista näkyvämmäksi ja päällimmäiseksi. Eikä Seyrena vihaa mitään sen enempää, kuin joutua taka-alalle ja olla vain jonkun toisen käyttämä ase, josta ei ole hänelle itselleen yhtikäs mitään hyötyä. Nainen on kuitenkin sen verran älykäs, ettei ryhdy äkkipikaisesti mihinkään ääritoimiin, joista kenties olisi hallaa hänen ja isänsä väliselle suhteelle. Isänsä tuntuu luottavan esikoiseensa täysin, eikä taida kokonaan olla yhtään perillä tämän tulevista aikeista tai jo toteutetuista suunnitelmista, jotka yksi kerrallaan auttavat häntä pääsemään määränpäähänsä; tavalla tai toisella. Seyrena on nyt koko elämänsä odottanut vain sitä hetkeä, kun Cedric tyrii jossain – ja jos se aika ei tule pian niin naisella on suunnitelmat myös sen nopeuttamiseksikin – ja isänsä huomaa pojan olevan täysin vääränlainen hänen jatkajakseen. Se tarkoittaisi aivan auttamatta sitä, että Seyrena saisi kaiken haluamansa.

Toisen veljensä, Alvinin Seyrena näkee täytenä häpeäpilkkuna perheelleen. Toinen ei ajattele ollenkaan sukujuuriaan eikä näin ollen ole maailmanmatkoillaan tuonut ainakaan hyvää mainetta heidän suvulleen. Onneksi Alvin ei mainostakaan alkuperäänsä mitenkään suureen huutoon, joten useimmille hänen tapaamilleen henkilöille ei kenties koskaan edes valkene, kenen poikia riehakas vampyyrinuorukainen on. Seyrena onkin veljelleen tästä salaa ja tajuamattaankin jopa kiitollinen, sillä hänelle hänen sukunsa säilyminen yhtenä hienoimmista sekä arvokkaimmista on elintärkeää. Eipä olisi edes mitään järkeä edustaa Neuvostossa sellaista sukua, jolle salaa nauretaan tai josta löytää paljon seikkoja, joita arvostella pitkin nenänpäätään tuijottaen. Cedriciä hän arvostaa hitusen enemmän, sillä tämä ymmärtää tehtävänsä pitää Waylandit lähes yhtä korkeassa asemassa puhdasveristen sukujen kanssa. Ja Cedric olisikin arvokas liittolainen Seyrenalle, jos tuo vain voisi hyväksyä vanhemman sisarensa heidän isänsä toivomuksista huolimatta Neuvostoon jäseneksi ja toimia hänen tukenaan edustaessaan Waylandeja. Kaikkein miellyttävin skenaario Seyrenalle voisi olla, jos kaikki perheenjäsenet tukisivat häntä aikeissaan, sillä olisi ikävää joutua eliminoimaan juurikin ne, jotka ehkä ainoina voisivat aidosti olla hänen puolellaan, eikä vain hänen pakottamanaan. Mutta Neuvoston menettelytapa uusia jäseniä valitessa onkin jäänyt vuosisadoissa jälkeen eikä se todellakaan tue naisen modernimpaa ajattelutapaa. Tämä jääräpäisesti keskiajalla oleminen sääntöjen suhteen onkin katkeroittanut Seyrenan ytimiään myöten siihen tilaansa, mitä hän tänä päivänä on.

Mitä tulee suhtautumiseen muihin, kuin perheeseensä täysiverinen osaa olla kova kuin kivi ja hyvinkin vähättelevä, ellei jopa ärsyttävän koppava. Hän osaa arvostaa ylempiään eli puhdasverisiä, mutta alempi arvoiset vampyyrit ja puhumattakaan ihmisistä, Seyrenalle on melkeinpä jo suoranainen loukkaus, jos nämä puhuttelevat häntä mitenkään tavanomaisesti. Nainen on selvillä tietenkin siitä, etteivät ihmiset tiedä hänen olevan tärkeä henkilö, mutta käytöksellään hän on oppinut jo selventämään hyvinkin kauas, ettei lähelleen kannata tulla, jossei osaa käyttäytyä arvostavasti ja alentuvasti. Kiivas Seyrena ei ole, jos häntä ärsyttää tai jokin suututtaa, muttei hän tuonkaltaisen päänmenoksi myöhemmin mitään mukavaakaan keksi. Hän painaa kasvot erittäin hyvin yksityiskohtia myöten mieleensä eikä anna häntä loukanneiden todellakaan päästä pälkähästä mitenkään helposti. Pahimmassa tapauksessa jonkun joutuessa naisen mustalle listalle on odotettavissa elinikuinen helvetti. On hän saanut ajettua moniakin hulluuden sekä itsemurhan partaalle. Hän ei tee sitä mielellään, vaan pelkästä periaatteesta, muttei pahemmin välitä yhtään kenenkään kohtalosta.
Seyrena ei suutu helposta, muttei pahemmin pidäkään ärsyttämisestään, jos joku varsinkin tekee sitä tahallaan. Hän on kuitenkin itse käytökseltään sekä puhetavaltaan hyvin piikittelevä ja jokseenkin hermostuttava. Hän saa keskustelukumppaninsa kyseenalaistamaan kaiken sanomansa, ehkä lopulta kyseenalaistamaan koko oman ajatusmaailmansa, pelkästään pyytämällä itse toista varmistamaan koko puheensa ja onko tämä täysin sataprosenttisesti mielipiteitensä takana, ehkä jopa valmis kuolemaan aatteensa vuoksi. Se on vähän sama kuin pikkulapsi, joka toistaa koko ajan kysymystä ”miksi?”. Eihän siinäkään loppujen lopuksi enää keksi, miksi on sitä mieltä jostain ja ärtymys raastaa aivoja siihen malliin, ettei edes halua enää ajatella koko asiaa. Naisella onkin oma huvinsa saada muut menemään aivan äärirajoille asti mielessään ja saada nämä viimein luovuttamaan. Se viestii taasen Seyrenalle heikkoutta ja saa hänet tuntemaan olonsa vahvemmaksi ja paremmaksi henkilöksi. Koskaan hän ei tule sitä myöntämään, mutta hän pakonomaisesti tarvitsee alitajuisesti koko ajan varmistusta siitä, että on kaikkia muita parempi. Tällä on tietenkin suora yhteys siihen, että isänsä pitää Cedriciä selvästi suosikkinaan vaihtoehdoksi Neuvoston riveihin itsensä seuraajaksi. Eikä loppupeleissä naiselle ole mikään muu niin tärkeää, kuin tulla tunnustetuksi parempana ehdokkaana.

Menneisyys

Seyrena syntyi esikoiseksi hyvin korkea-arvoiseen vampyyrien sukuun, joka yhtenä Vampyyrien Neuvoston perustajasuvuista on noussut vampyyrien maailmassa arvokkaaseen asemaan. Hänelle iskostettiin jo aivan alusta lähtien, että neuvosto on kaikista tärkein asia maailmassa eikä sitä tulisi koskaan unohtaa tai kapinoida sitä vastaan. Tämän ohjeen mukaan nainen onkin menetellyt koko tähänastisen elämänsä ajan; lähes kaksi- ja puolisataa vuotta. Sen lisäksi hän tulisi jonakin päivänä nousemaan hyvin korkeaankin asemaan neuvostossa ja edustamaan ylpeänä Waylandeja. Ja koko nuoruutensa nainen valmistautui vain ja ainoastaan tähän tehtävään. Myöhemmin, vaikkakin hänelle syntyi lisää sisaruksia ei heistä tuntunut kenestäkään kasvavan sellaista vastusta, että Seyrenan olisi pitänyt olla huolissaan paikastaan isänsä suosikkina. He tuntuivat olevan kaikki selvästkin isosiskoaan heikompia, joka entisestään pökitti naisen kuvaa itsestään ja tämän isoa egoa. Viimein syntyi kuitenkin Cedric, joka vuosi vuodelta pelottavasti näytti lähentyvän heidän isänsä kanssa eikä Seyrena voinut lopulta tehdä asialle mitään, kun huomasi jo joutuneensa ravintoketjussa alemmaksi, hoitamaan isänsä likaista pyykkiä. Koskaan hänelle ei selvinnyt, mikä pikkuveljessään kiehtoi heidän isäänsä enemmän. Ja häntä ei lohduttaneet puheet siitäkään, että hänellä oli tiettävästi paremmat taidot hoitaa neuvoston vähemmän päivänvaloa kestävät asiat ja hoitaa järjestön ns. pimeämpi puoli. Häntä suorastaan raivostutti tieto, että hänen nuorempi veljensä kulki isänsä kanssa hoitamassa edustus- ja johtotehtäviä, jotka olisivat eittämättä kuuluneet vanhimpana lapsena hänelle. Seyrena alkoikin kuvitella, että hänet oli syrjäytetty ainoastaan neuvoston jonain typeränä periaatteena, ettei nainen voinut olla johtotehtävissä. Eikä hän voinut uskoa, että hänen oma isänsä oli suostunut moiseen pyyntöön. Siitä lähtivätkin ajatukset oman isänsä syrjäyttämisestä ja pääsemisestä lopulta itse neuvostoon, antaen tietenkin muutamalle muullekin jäsenelle pientä opetusta siinä samalla. Neuvostoa itsessään hän yhä rakasti, mutta vihansa sen jäseniä kohtaan, jotka eivät hänestä pitäneet alkoivat kasvaa.

Suhteensa Cedriciin on silti ulkoisesti kunnossa, kuten hän haluaa kaikkien ajattelevankin. Myös Cedricin itse. On kuitenkin paljon tuhoisampaa kun hänen suunnitelmansa tulevat pikkuveljelleen täysin yllätyksenä eikä niihin ehditä kunnolla edes reagoida, kun nainen on jo ottanut ohjat omiin käsiinsä. Hän luottaa siihen, että veljensä äidiltään peritty lempeä luonne estää toista ajattelemasta sisarestaan lopulta mitään niin pahaa. Ongelmaksi voikin syntyä hänen toinen veljensä, Alvin, joka tulkitsee muita kuitenkin sen verran suuremmalla kokemuksella, että saattaisi nähdä Seyrenassa jotain epäilemisen arvoista. Alvinista ei tulisi kuitenkaan olemaan huolta, että tämä välittäisi heidän isänsä kohtalosta, jos Seyrena päättäisi tehdä tuolle jotain. Mutta Cedric onkin toiselle veljelleen tärkeämpi ja tätä Alvin saattaisi jopa ryhtyä suojelemaankin. Loppujen lopuksi hänen oma perheensä onkin se kaikkein suurin vastus ja kompastuskivi, jonka vuoksi hän ei välttämättä koskaan tule saamaan sitä, mitä haluaa. Onneksi kukaan ei ole vielä huomannut hänen aikeitaan, sillä kaikkien huomion tuntuu vievän tuo ainainen tappelu Alvinin ja heidän isänsä välillä. Seyrena onkin salaa mustamaalanut nuorta veljeään isälleen lisää, vaikkei se olisi edes välttämättä tarpeen. Alvin on kuitenkin itse tarpeeksi vastuuntunnoton saadakseen isäukkonsa täysin raivon partaalle.

Yksityiselämänsä on jäänyt melko kolkoksikin kaikenaikaisen juonimisen ja neuvoston järjestämien tehtävien vuoksi. Yleensä hän joutuu matkustamaan melko pitkiäkin matkoja löytääkseen erinäisiä karkulaisia ja muita henkilöitä, jotka järjestö on määränyt pidätettäväksi tai rangaistavaksi. Seyrena on silti sen verran ylpeä, ettei itse koskaan suostuisi tekemään näitä hänelle määrättyjä, alamaisille tarkoitettuja tehtäviä. Sen sijaan hän palkkaa sukunsa varoilla aina jonkun toisen tekemään työt puolestaan. Matkustaa kuitenkin paikan päälle katsomaan, että työt tehdään kunnolla, jos ne sentään hänen nimiinsä tehdään. Matkustaessaan hänen onkin helpompaa hankkia apua ja resursseja suunnitelmiensa toteuttamiseksi ilman, että neuvosto saisi koskaan vihiäkään hänen aikeistaan. Maailma, kun on täynnä vampyyreja, jotka suorastaan vihaavat järjestön nykyistä edustuspuolta. Nainen omistaa asuinpaikkoja ympäri maailmaa, mutta pitää kotinaan kartanoaan englannissa. Hän asuu siellä kulissimuotoisesti naimisissa erään toisen neuvoston vampyyrisuvun jäsenen kanssa, joka ei tosin tiedä mitään hänen suunnitelmistaan, mutta on myös itse kulissimuotoisesti naisen kanssa naimisissa oman sukunsa painostuksen vuoksi.

Kun Seyrena sai vihiä siitä, että hänen molemmat veljensä olivat kirjautuneet Willingon’t Academy nimiseen yksityiskouluun alkoi hän tutkia taustoja tällaisen asian syyksi. Siitä hänelle selvisikin, että varsinkin Cedricin opiskeleminen koulussa olikin hänen isänsä antama tehtävä pojalle ottaa neuvoston vihaamasta koulusta tietoja järjestölle, joista voisi olla hyötyä. Tästä syystä Seyrenan oli myös auttamatta pakko hakeutua kyseiseen kouluun, vaikka vihasikin perinpohjaisesti sen olemassa oloa ja ideaa, jota se oli toteuttanut jo vuosia. Hän ei silti kestänyt ajatusta, että veljensä saisi kaiken kunnian lopulta koulun tuhoamisesta, kun hänelläkin olisi siihen täysi mahdollisuus. Ehkä paremmatkin resurssit onnistua.

Ulkonäkö

Seyrena ei ole perinteisellä tavalla kaunis, mutta sitäkin viehättävämpi ja vampyyrimaiseen tapaan sietämättömän upea ilmestys. Hänen puoleensa vetävät piirteet eivät ole pilke silmäkulmassa tai lempeä hymy vaan aistikkaan viettelevät silmät, jotka ovat aavistuksen kissamaiset. Silmät ovat miltei samanlaiset väritykseltään, kuin veljellään Cedricillä; kullanhohtoiset, sekoitettuna rusehtavaan sävyyn. Seyrenan silmistä tosin korostuu lilahtava sävy, jota veljensä silmistä ei huomaa niin helposti. Sävyn näkyminen niin helposti johtuukin pigmentistä hiuksissaan, joka on myös lilahtava, jokseenkin purppuran värinen. Hiustyyli lähentelee hyvin paljon särmikästä, voimakkaasti rikottua muotoa, joka on leikattu erittäin maskuliiniseen malliin. Se on niskan puolelta lyhyehkö ja pitenee piikikkäiksi etuhiuksiksi otsansa päälle. Hiusten väritys on hyvin haalea purppura, joka tummenee latvoja kohden.

Seyrena on leukaperiltään terävä ja kapea. Kapea leuka ja leveät poskipäät korostavat kissamaista kuvitelmaa kasvoistaan, joita jo silmät edestauttavat erityisen paljon. Hän vaikuttaa ulkospäin erittäin houkuttelevalta näyltä ja väliin saattaa tuntea jopa voimakasta fyysistä vetoa naista kohden. Tämä tosin johtuu todennäköisesti hänen magneettisista voimistaan, jotka välillä vetävät tahattomasti puoleensa. Seyrenan ilmehdintä ei ole kovin monisyistä. Useimmiten hän näyttää hyvin kammottavalla tavalla mielenkiintoiselta, mutta harvemmin kukaan uskaltaa lähestyä täysiveristä. Toisinaan nainen on myös erittäin pisteliäällä päällä, mikä heijastuu nopeasti kasvoilleen. Häntä voisi helposti sanoa satujen ilkeäksi kuningattareksi, joka näytti kauniilta, mutta myös siltä, että lähestyminen saattaisi koitua kohtaloksi.

Ruumiinrakenteensa on voimakas, tosin ei mitenkään lihaksikkaalla tavalla vaan kiinteällä. Hänellä on myöskin pituutta melkoisesti, jopa 183cm. Ilman naisellisia muotojaan Seyrenan voisi helposti luokitella nuoreksi pojaksi, mutta hyvin selkeänkin muodokkuutensa vuoksi sitä harva eksyy luulemaan. Hänen vyötärönsä on kapea, mutta lantionsa melko leveäkin. Rintamuksensa taas keskivertotasoa.

Pukeutumistyyliltään Seyrena on selkästi korkeaa luokkaa eikä hän suostukaan mitä tahansa päälleen pistämään. Koulupuku on naisen mielestä aivan kamalan korni eikä hän mielellään pitäisi sitä päällään. Sen lisäksi nainen vihaa hameita ja mekkosia, joten onkin aivan erityisluvalla saanut käyttöönsä poikien koulupuvun alaosaksi kuuluvat housut, hieman naisellisempaan malliin räätälöityinä. Ja kun naisen ei ole aivan pakko koulupukua pitää hän mielellään vaihtaa ylleen omat vaatteensa, joista kuvastuu moderni businessnainen.

Seyrenalla ei ole lävistyksiä muita kuin yhdet reiät korvissaan. Hänellä on myöskin veljiensä tapaan tatuoituna latinalainen sitaatti lapaluidensa välissä niskassa. ”Vincere est totum”, ja se tarkoittaa to win is everything (voitto on kaikki kaikessa).

Suhteet

Seurustelukumppani/ihastus/säätö
Ystävät
Tuttavat: Edgar Rinceworth
Epäiltyjen lista: Brandon Raven, Lucas Middelton, Briseis McAvery, Michael Felice (+ kaikki sukulaisensa, enemmän tai vähemmän)
Vältellyt
Vihamiehet
Sisarukset/serkut/muut sukulaiset: Cedric, Alvin, Satine, Cayden sekä Sandrette Wayland (sisaruksia), Annabell Craword (käly)

Biisilista
- Marina and the diamonds -- I am not a robot (Jeyrena<3)

Pelit:

Syksy.

Every demon wants his pound of flesh ~Kesken - NC-ryhmäpeli

Kevät.

Etsimässä vastauksia ~Kesken - Via Rick (norppamus) ja Will (Ay)

Talvi.

I don't feel so good ~Kesken -Via Brandon (norppamus)

Kevät.

sweet ~Valmis -Via Everley (Tim)
I come to ~Valmis -Via Austin (Zeralex), Cedric (norppamus) sekä Satine ja Alvin (Flowy)
What a lovely surprise ~Valmis - Via Cedric (norppamus) ja Alvin (Flowy)